Omasta tahdostani lapseton

Rakastan tehdä töitä pienten lasten parissa. Olen siinä hyvä ja se on kutsumusammattini, jossa tulen aina tekemään parhaani. ”Siviilissä” en kuitenkaan ole lapsifani enkä kaipaa elämääni jälkikasvua, en nyt enkä tulevaisuudessa.

Mä en ole koskaan haaveillut omasta perheestä. En ole ikinä tuntenut minkäänlaista polttavaa tarvetta tulla äidiksi. En pidä vauvoja ja pieniä lapsia mitenkään uskomattoman söpöinä, eivätkä ne saa hoivaviettiäni nostamaan päätään.
Koen lapsen itkun rasittavaksi. Korvatulehduskierteet, uhmaikäilyt, ensimmäiset hymyt ja sanat eivät vain ole mun pala kakkua.

Mulla ei ole mitään halua kokea raskautta. Pidän raskausvatsoja vastenmielisinä enkä halua sellaista itselleni. 

En tahdo kokea synnytystä tai imetyksen ihmeellisyyttä. Ajatus lähinnä etoo. Kannustan julkista imetystä, mutten tahdo itse olla osana sitä.

Mä tahdon elää itselleni ja kumppanilleni. Tahdon olla vastuussa vain itsestäni ja teoistani. Olen itsekäs ja varsin tyytyväinen siihen.

Mulla on sairauksieni vuoksi jo nyt paljon rajoitteita. Tahdon säilyttää sen vapauden, mikä mulla vielä on jäljellä. Ja kyllä, koen lapsen rajoittavan elämää ja riistävän multa paljon. Tähän varmasti sanotaan, että lapsi antaa enemmän kuin ottaa, mutta itse en ole samaa mieltä.

Lisäksi atooppinen ihottuma periytyy suurella todennäköisyydellä. En toivo tätä saatanallista sairautta kenellekään, vähiten omalle lapselleni. On toki mahdollistä, että ihottuma periytyisikin vain lievänä tai ei välttämättä ollenkaan. Tämä on kuitenkin asia, jonka kanssa en tahdo leikkiä venäläistä rulettia.

Geenini ovat surullisen monilta osin paskat muutenkin enkä tahdo laittaa niitä levitykseen.

Mä olen sanonut Markukselle, että jos hän haluaa jälkikasvua niin mä en ole se nainen, joka tämän toiveen toteuttaa. Ja kappas, Markus seisoo edelleen mun rinnalla ja tukee tätä päätöstä täysillä. Voiko tällainen kumppani olla mitään muuta, kuin Se Oikea?

Maailmassa on muutenkin jo aivan liian paljon ihmisiä. Lastenteko pitäisi laittaa maailmanlaajuisesti paussille. Etsittäisiin ensisijaisesti perheet kaikille niille orvoille, joita on maailma pullollaan. Sitten voitaisiin painaa taas play-nappia ihmisten itsekkäälle halulle lisääntyä.