tiistai 14. kesäkuuta 2011

Rakkaus on päivän sana

Jokainen ihminen tarvitsee rinnalleen ainakin yhden tukipilarin. Ihmisen, johon voi luottaa ja kenelle pystyy kertomaan ihan kaiken, ne haavoittavammatkin asiat. Ihmisen, joka ei lähde niinä pahoinakaan päivinä pois, ei hylkää, ei jätä yksin. Ihmisen, joka ei käännä selkäänsä ja lakaise ongelmia maton alle. Ihmisen, jota ilman ei haluaisi aamuisin avata silmiään. Jokainen tarvitsee ihmisen, jota rakastaa ja joka rakastaa sua.

Niin uskomattomalta kuin se musta itsestäni tuntuukin niin mulla on juuri sellainen ihminen. Semmonen ihminen, jonka kanssa mä saan jakaa ilot ja surut ja sängyn ja peiton. Jonka kanssa tulee riideltyä ja sovittua, naurettua ja itkettyä. Jolle mä haluan kertoa ihan kaiken, jokaisen pienenkin asian mun päivästä ja jonka päivästä mä haluan kuulla. Jolle mä voin purkaa ilot ja surut ja jonka surut ja ilot mä oon valmis kantamaan.

Mä en oikeastaan ikinä uskonut, että mä voisin koskaan rakastaa ketään näin paljon. Että mun elämääni ilmestyis ihminen, jonka kanssa on niin hyvä olla. Jonka sanomana lause 'mä rakastan sua' ei menetä missään vaiheessa merkitystään eikä ala kyllästyttää. Jolle mä haluan toistaa tota lausetta kerta toisensa jälkeen. Jota ilman ois vaikea kuvitella elämää. Jota ilman elämää ei enää ois tai ainakin se tuntuis siltä. Jota ilman eläminen olis yhtä tuskaa.

Markus, sä olet yks mun elämäni tärkeimmistä asioista. Yks parhaimmista, mitä mulle on tapahtunut. Sun nauru on jotain uskomatonta, sun silmät, sun hymy, sun korvat, sun suu, ihan kaikki sussa on niin ihanaa. Sä saat perhoset mun vatsaan yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka yhteistä taivalta on jo jonkun verran takana. Sä saat mut jaksamaan, avaamaan silmät aamuisin, pitämään kiinni elämästä. Sä seisot mun rinnalla sillonkin, kun mun elämässäni on ne pahimmat myrskyt ja muut on mennyt suojaan. Sä tuet mua kaikissa tilanteissa etkä jätä mua yksin kamppailemaan. Sun kanssa mä saan olla oma typerä itseni.
Sä pidät mua kauniina sillonkin, kun mun naama on ihottumainen ja mä en pysty katsomaan itteäni peilistä itkemättä. Sun mielestä mä olen kaunis ja sä kerrot sen.

Mun elämässä on hetkiä, joita mä en pysty sulle aina kertomaan, mutta mä teen sen sun vuoksi. Mun ristiäni ei ole tarkoitettu kokonaan sun kannettavaksi enkä mä haluiskaan sen olevan.

Mä haluan sun tietävän, että sä riität mulle just tollasena, kun oot. Mä nään täydellisen miehen, josta ei voi pistää paremmaks. Sä olet mulle se ihminen, jonka kanssa mä haluan elämäni jakaa, kokea ylä- ja alamäet ja jota mä haluan rakastaa elämäni loppuun saakka. Ja niin mä aion myös tehdä.

Muista, kuu tarvii auringon, jotta pystyy loistaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eriävistä mielipiteistä huolimatta, toivon asiallista kommentointia, kiitos! :)

Voit myös laittaa sähköpostia osoitteeseen: lovely_bunny_89@hotmail.com